Itä-Suomessa piilee merkittävä uusiutuvan energian potentiaali, mutta samalla alueeseen liittyy erityisiä reunaehtoja, jotka ovat pitkään hidastaneet tuulivoiman rakentamista. Nyt energiayhtiö Fortum ja metsäyhtiö Tornator ovat käynnistäneet yhteistyön, jonka tavoitteena on tarkastella alueen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti ja rakentaa yhteistä tilannekuvaa eri sidosryhmien kesken. Osana yhteistyötä Fortum on vuokrannut alueen suurimmalta yksityiseltä maanomistajalta Tornatorilta Juuan, Polvijärven, Lieksan ja Outokummun alueita, joissa potentiaalia voisi olla jopa noin 1000 megawatin tuulivoimakapasiteetille.

Miksi juuri nyt tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, ja mitä merkitystä sillä voi olla koko Suomen energiajärjestelmälle sekä kansalliselle turvallisuudelle?

Mikä teki Fortumin ja Tornatorin yhteistyöstä ajankohtaisen?

Mikko Iso-Tryykäri, Fortumin uusiutuvan energian hankekehitysjohtaja:
Suomi sähköistyy voimakkaasti, ja samalla vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa. Itä-Suomessa on huomattavaa potentiaalia uusiutuvan energian tuotannolle, mutta alueeseen liittyvät turvallisuus- ja aluevalvontakysymykset edellyttävät laajempaa tarkastelua kuin yksittäisten hankkeiden näkökulmasta. Siksi tarvitsemme kumppaneita, joiden kanssa voimme rakentaa yhteistä tilannekuvaa ja käydä pitkäjänteistä vuoropuhelua niin viranomaisten kuin paikallisten toimijoiden kanssa.

Paula Mäki, Tornatorin tuulivoimapäälikkö:
Viime vuosina on käyty vilkasta keskustelua Itä-Suomen mahdollisuuksista tuulivoiman kehittämisessä. Tornatorin maanomistuksesta suurin osa painottuu Itä-Suomeen, joten näemme läheltä sekä alueen vahvuudet että kehitystarpeet. Haluamme maanomistajana olla aktiivisesti mukana rakentamassa ratkaisuja, jotka vahvistavat alueen elinvoimaa ja investointimahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Fortumin kanssa jaamme näkemyksen siitä, että onnistuminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä eikä yksittäisiä pikaratkaisuja.

Mikä tekee Itä-Suomesta erityisen alueen uusiutuvan energian näkökulmasta?

Iso-Tryykäri:
Kysymys ei ole vain uusista tuulivoimapuistoista. Kyse on siitä, miten Suomi huolehtii tulevaisuuden sähköntuotannosta, toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvystä. Tarvitsemme hajautettua energiajärjestelmää tasapainottamaan tuotantoa. Itä-Suomessa yhdistyvät hyvät tuuliolosuhteet, laajat talousmetsät ja harva asutus. Se luo hyvät mahdollisuudet uusille tuulivoimahankkeille. Suomeen rakennetut tuulivoimalat sijaitsevat pääosin länsirannikolla ja Itä-Suomen tuulivoima parantaisi merkittävästi maan sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta, koska idässä tuulee eri aikaan kuin lännessä.

Mäki:
Itä-Suomi on yksi Suomen merkittävimmistä uusiutuvan energian kasvun mahdollistajista. Alueella on laajoja energiainvestointeihin soveltuvia alueita, ja erityisesti tuulivoiman osalta olosuhteet täydentävät Länsi-Suomen tuotantoa. Samalla alueeseen liittyy turvallisuus- ja maankäyttönäkökulmia, joiden yhteensovittaminen edellyttää laajaa yhteistyötä niin viranomaisten, paikallisten toimijoiden kuin muidenkin sidosryhmien kesken.

Miten yhteistyö näkyy käytännössä?

Iso-Tryykäri:
Itä-Suomen tuulivoiman kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Siksi kahden suuren suomalaisen toimijan pitkäjänteinen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia. Kuntien ja viranomaisten on helppo toimia jouhevasti hankkeiden luvituksen aikana. Paikallisten asukkaiden näkökulmasta luotettavien kotimaisten toimijoiden edistämä hanke luo uskoa pitkäjänteiseen toteuttamiseen.

Mäki:
Yhteistyö näkyy käytännössä ennen kaikkea pitkäjänteisenä kehittämisenä. Viranomaisten ja kuntien suuntaan se tarkoittaa luvituksen ja suunnittelun edistämistä avoimessa vuoropuhelussa. Paikallisille asukkaille yhteistyö tuo jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Kahden kotimaisen toimijan kumppanuus luo hankkeiden kehittämiseen vakautta, läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteistä vastuunkantoa. Kumppanuuden kautta voimme hyödyntää toistemme vahvuuksia ja meillä on edellytykset edistää hankkeita aina kehitysvaiheesta toteutukseen saakka.

Jotkut kokevat, että Itä-Suomea pyritään tekemään energiatuotantoalueeksi muiden hyödyksi. Miten vastaatte tähän kritiikkiin?

Iso-Tryykäri:
Uusiutuva sähkö on yhä useammin edellytys uusille investoinneille, teollisuudelle, datakeskuksille ja työpaikoille. Jos Itä-Suomi jää sähköntuotannon ulkopuolelle, riskinä on myös jäädä näiden investointien ulkopuolelle. Itä-Suomen potentiaalin hyödyntämisessä ei ole kyse vain paikallisesta hankekehityksestä, vaan koko Suomen energiajärjestelmän kehittämisestä. Uusiutuva energia on erittäin merkittävä etu Suomelle, kun kilpaillaan kansainvälisillä markkinoilla investoinneista ja niiden tuomista työpaikoista. Itä-Suomen tuulivoimalla on nyt mahdollisuus päästä mukaan tähän positiivisten talousvaikutusten kierteeseen ja sitä kautta ylläpitää mahdollisuuksia hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen.

Mäki:
Itse näen asian pikemminkin mahdollisuutena Itä-Suomelle. Suomen sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina esimerkiksi teollisuuden sähköistymisen, puhtaan siirtymän investointien ja datakeskusten lisääntymisen myötä. Jos haluamme, että nämä investoinnit ja niihin liittyvät työpaikat sijoittuvat Suomeen, tarvitsemme myös lisää puhdasta sähköntuotantoa.

Kyse ei ole vain energian tuottamisesta muualle, vaan myös alueen elinvoiman, investointien ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien vahvistamisesta. Tärkeää on se, että kehittämistä tehdään yhteistyössä kuntien, viranomaisten, maanomistajien ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Hankkeita ei siis vain tuoda alueelle, vaan niitä suunnitellaan ja kehitetään yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa. Mielestäni kyse on ennen kaikkea siitä, miten Itä-Suomi voi saada mahdollisimman suuren hyödyn tulevaisuuden investoinneista ja kasvumahdollisuuksista.

Millaisia mahdollisuuksia näette asiassa seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Iso-Tryykäri:
Fossiilivapaisiin lähteisiin pohjautuva sähköntuotanto on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista. Uusiutuvan energian tuotanto, teollisuuden sähköistyminen sekä uudet investoinnit kulkevat käsi kädessä. Jos pystymme löytämään ratkaisuja myös Itä-Suomen erityishaasteisiin, se voi avata merkittäviä uusia mahdollisuuksia koko maalle.
Itä-Suomen uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen vahvistaisi koko maan energiajärjestelmän tasapainoa, toimitusvarmuutta ja resilienssiä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana toivon, että meillä on nykyiseen verrattuna tuplamäärä uusiutuvaa sähköä käyttävää teollisuutta, työpaikat ja verotulot kasvussa ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunta etenee!

Mäki:
Uskon, että tulevaisuudessa menestyvät ne alueet, jotka pystyvät yhdistämään luonnonvarojen kestävän käytön, energiantuotannon ja paikallisen elinvoiman. Itä-Suomella on tähän erinomaiset lähtökohdat. Yhteistyömme Fortumin kanssa on ennen kaikkea investointi tulevaisuuden mahdollisuuksien selvittämiseen.